tiistai 1. syyskuuta 2009

Elämäni kuunsilta..

Matka aikaan kun kurjet huutavat .. on elämän mittainen vaellus lapsuuden mielenkuvista aikuisuuden muistikuvien kautta elämänvaihessani kokemuksiin yhteiskuntamme ja kansalaiskulttuurimme muutoksissa - näkijänä ja tekijänä.


KTS.. http://www.promerit.net/silta.html

Kalevi Kannus

tiistai 2. kesäkuuta 2009

LOTTOVOITTO, Marjatta Kannuksen esikoisromaani; Marketan tarina laman ja avioeron pyörityksessä


OVH - 17,90 €, lähetyskuluineen
(ISBN 978-952-99691-2-8)

Elämän pallopelin pyörteestä on kyse…
Lottovoitto kertoo tarinan tavallisen naisen elämästä, Marketasta, joka on kuin kuka tahansa meistä, jotka ovat syntyneet suuriin ikäluokkiin.Kun lottovoitto todella osuu kohdalle mitä tapahtuu…
Pysyykö elämä uomissaan, vai tuoko raha tullessaan onnea tai ehkä ongelmia?Kertomus Marketasta ja hänen perheestään ja ystävistään on myös ajankuva viime vuosisadan loppukymmenistä, siitä miten Suomessa elettiin nousuhuumaa ja lamalaskua.
Mitä tapahtuu Marketalle kun tieto hänen voitostaan tulee julki? Miten suhtautuvat lapset, suku ja työtoverit?

Laman ja Rahan Pelurit, on näyttö joukkotuhonnan kaltaisesta ihmisoikeuspolitiikasta


OVH, suoramyyntihinta 14,90 €, lähetyskuluineen
”Tiedäthän vanhan sanonnan: jos et opi muiden virheistä, olet tuomittu toistamaan niitä.

Minusta osa maailman tämän hetken ongelmista johtuu ihmisistä, joilla ei ole historian tajua.”Suomi on lainkäytön osalta korruptoituneempi yhteiskunta kuin yleisesti tiedetään ja uskotaan.Oikeuspolitiikan ja lainkäytön tutkimusryhmän perusselvitys mm. pankkien kriisin salaisista sopimuksista.
(ISBN 9529969112) - 159 sivua – (sidottu)


"Pankkikriisi" ja sen hoitoon liittyvä salainen pankkituen etupiirijako on Suomen taloushistorian suurin, toistaiseksi selvittämätön, oikeuspoliittinen puhallus.
Pankkituet eivät hoituneet itsestään… lainkäytössä on korruption tunnusmerkitMissä ja ketkä tekivät etupiirijaon pelastettavien ja kuopattavien osalta? Se kysymys kiinnostaa .. Nimittäin tässä lainkäytön korruptiossa linjattiin toimialat joiden omaisuusmassat suojattiin ja ne jotka ajettiin alas ja lainat siirrettiin roskapankkeihin. Samalla hoidettiin Suomi eurokuntoon; järjestelyt ja tuomiot tehtiin törkeästi perustuslain ja muiden alempiasteisten lakien ja säädösten, sekä kansainvälisten sopimusten vastaisesti.

On pitävästi selvitetty tapauksia, joissa esimerkiksi takaajaa velvoittavan tuomion purku olisi ollut pankin tekemän virheen tai jopa rikoksen johdosta aiheellinen. Korkein oikeus on ”jälkeen Koiviston konklaavin” systemaattisesti jättänyt tällaiset kanteet eri verukkeilla tutkimatta. Väärien päätösten tekeminen ja todellinen laista piittaamattomuus on levinnyt myös oikeuslaitoksen (poliisiviranomainen, syyttäjä, tuomioistuin, ulosottotoimi) ulkopuolelle: verottajaan ja muihin valtion laitoksiin ja viranomaisiin, pankkeihin, vakuutusyhtiöihin, suuryrityksiin – niiden ei yksinkertaisesti tarvitse välittää lain määräyksistä suhteessaan asiakkaisiinsa, tavallisiin ihmisiin ja pieniin yrityksiin.

Laman ja Rahan Pelurit on näyttö joukkotuhonnan kaltaisesta ihmisoikeuspolitiikasta

”Kansani pelastumiseen ja onnelliseen tulevaisuuteen en hetkeksikään ole menettänyt uskoani. Pahimmat vihollisemme ovat omassa keskuudessamme ne, jotka itsekkäistä syistä ovat valmiit uhraamaan kansakunnan elinedut ja ne, jotka jatkuvasti ja toistuvasti julistavat totuutena sitä, minkä tietävät valheeksi.”
- Risto Ryti marraskuussa 1944 Lennart Segerstråhlelle.-

Totuus on tullut julki: Lainsäädännön ja lainkäytön korruption kiistattomat yhdistävät tunnusmerkit täyttyvät mm. vaalirahoituskohussa. Miksi laman väärästä oikeudesta edelleen vaietaan?

ERIKOISTEHTÄVÄ, Vilho Tahvanaisen uusionpainos vuodelta 1971


Suomen kuvalehdessä 25.9.2009 toimittaja Risto Lindstedtin artikkelissa kerrotaan otsikolla "Tähtäimessä Marski" mm. Miksi partisaanimajuri ei ampunut Mannerheimia syyskuussa 1943?

Lähetin Lindstedtille viestin
Lähettäjä: Kalevi Kannus [mailto:kalevi.kannus@promerit.net]
Lähetetty: 28. syyskuuta 2009 14:28
Vastaanottaja: 'risto.lindstedt@kuvalehdet.fi'
jossa mm:
Stalinin ja Mannerheimin salaisita kontakteista ja yhteyksistä saatu todisteita ja dokumentteja; alempana mainittu venäläisen (elossa olevan) diplomaatin nimi on tiedossamme.

Se, miten Teidän selostamassa tapahtumassa Mannerheimin henki säästyi, perustunee Marskin erityiseen asemaan suhteessa Staliniin. Tiedämme, että venäläisten tulenkäyttö lopetettiin aina, kun Marski vieraili etulinjassa.

On syytä suuresti ihmetellä sitä miksi kansalaisille ei yli 60-vuotta sotatoimien päättymisestä ei uskalleta kertoa tosiasioita; pienemmästäkin poikkeamasta hetikohta on liuta historioitsijoita sylkemässä silmille.



OVH, suoramyyntihinta 14,90 €, lähetyskuluineen

Korkean tason vahvistus Marskin salaisille yhteyksille NL:n korkeimpaan johtoon, Staliniin.
Turun yliopiston poliittisen historian laitoksen johtaja, professori Timo Soikkanen on tutkimustensa yhteydessä nähnyt asiakirjan, jonka mukaan NL:n korkea diplomaatti olisi kertonut silloiselle ulkoasiainministeriön valtiosihteerille Mannerheimin yhteyksistä NL:n korkeimpaan johtoon, Staliniin, olevan perää. Tämäkin vahvistaa Vilho Tahvanaisen kirjan “Mannerheimin erikoisagenttina” tiedot ja myös Erkki Hautamäen kirjan: “Suomi myrskyn silmässä” kirjan havainnot.Prof. Timo Soikkanen kirjoitti 10.11.2008 viestissään:”../..
Varmuudella voin sanoa, että venäläinen diplomaatti, joka oli varsin hyvin perehtynyt Neuvostoliiton politiikkaan Skandinavian maihin, totesi epävirallisesti Suomen ulkoministeriön valtiosihteerille, että suomessa esiintyneissä tiedoissa marsalkan kontakteista Staliniin näyttäisi olevan (tai ilmeisesti on) jotain perää… tuosta toteamuksesta otin valokopion, koska se tuntui kiinnostavalta../..”

Huomioitavaksi, prof. Soikkanen on kirjoittanut Suomen ulkoministeriön historiikin.

ERIKOISTEHTÄVÄ, Vilho Tahvanainen, uusiopainos vuodelta 1971. Mannerheimin salaisena asiamiehenä 1932 – 1945. (ISBN 978-952-99691-3-5.) – 320 sivua – (sidottu) -Yhteyksiä itä-naapuriin on hoidettu kovissakin olosuhteissa:

TAHVANAINEN Vilho Johannes, s. 21.7.1913, Ilomantsissa; Toiminut v. 1932 – 1945 Tasavallan presidenttien ja Marsalkka Mannerheimin erikoisasiamiehenä. Manerheim myönsi hänelle 3. luokan vapaudenristin.
Uusi Maailma nimisessä lehdessä 1971, artikkelissa ”itsenäisyytemme historia uusiksi”, talousneuvos Axel Hallberg kertoo saaneensa tehtäväksi ottaa Tahvanainen yhtiön palvelukseen jo 30-luvulla työtehtävään, josta hän tarpeen tullen voisi nopeasti olla poissa. Johtaessaan Joensuun alueen desanttitorjuntaa hänen yksikkönsä (Häkkinen) "peilasi" Tahvanaisen morsetukset, mutta asia oli jätettävä kirjaamatta, koska Päämajasta tuli käsky olla puuttumatta Tahvanaisen salaiseen radiotoimintaan.
- Jos Tahvanaisen kirja pitää paikkansa, on itsenäisen Suomen historia kirjoitettava uudestaan, huomauttaa eräs hyvinkin johtavassa asemassa ollut vasemmistopoliitikkomme.
Huomautukseen yhtyvät tämän päivän historioitsijat Soikkasesta Hakalehtoon.Saunassa eversti Sainio oli kertonut (1932), että kysymyksessä oli sama mies, joka oli pari vuotta aikaisemmin juoksemalla toimittanut Ilomantsin Koitajoella kommunisteilta sieppaamansa kumouspaperit Joensuuhun eversti Sainiolle.
Eversti Sainio oli Mannerheimin luottomies ja yhteysmies Tahvanaiseen, josta presidentti Svinhufvud ja Mannerheim tämän neuvokkuuden, rohkeuden ja sähkötys- ja pikakirjoitustaidonkin johdosta palkkasivat itselleen salaisen asiamiehen ja kuriirin. Hoitaessaan salaista tehtäväänsä Tahvanainen joutui monenlaisiin vaikeuksiin selittäessään keksityillä syillä lähimmille työnjohtajilleen äkillisiä poissa olojaan.Yhteinen sopimus oli, ettei näistä salaisista yhteyksistä koskaan kerrota kenellekään.
Tahvanainen oli 30-luvulta alkaen hoitanut Mannerheimin salaisena agenttina radio- ja kirjeyhteydet tämän ystäviin Moskovassa, joilla puolestaan oli suora yhteys Staliniin. (Gregori, Luci, Irina ja Stalin) . Tämä Moskovan tietokanava oli äärimmäisen tärkeä Mannerheimille, mutta myös Stalinille. Se perustui lujaan keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen. Mannerheimin laajaan yhteysverkostoon eri puolilla maailmaa, mutta erikoisesti Euroopassa kuului monia johtavia ja vaikutusvaltaisia henkilöitä, joista Tahvanainen tuli yhteydenpitonsa kautta tietoiseksi.

Oman tutkimuksemme suuri saavutus tämän vuoden alussa oli koodinimi I r i n a n takana olevan henkilön löytyminen, Kuvassa Stalin arvostamansa puna-armeijan Yleisesikunnan (Stavkan) päällikkö marsalkka Boris Shaposnikovin, eli Irinan kanssa.
Tästä aiheesta 1945-46 Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynnin aikana Tahvanainen oma aloitteisesti ilmoittautui tietoineen todistajaksi syytettyjen puolesta. Mannerheim oli tuolloin presidentti. Sodan jälkeen Tahvanaisen Helsinkiin kutsunut pääministeri J.K. Paasikivi yhdessä oikeusministeri Urho Kekkosen kanssa vei Tahvanaisen Mannerheimin luokse, esittäen, ettei tämä missään tapauksessa saa asettua todistajaksi, koska siitä voi olla erittäin vakavat poliittiset seuraukset Suomelle.
Pitkän keskustelun jälkeen Mannerheim hyväksyi Paasikiven vaatimuksen ja ilmoitti, että hänen salaisen kansionsa S-32 (= Suvilahti 1932) asiakirjat, jotka Tahvanainen täydellisesti tunsi, käytetään myöhemmin esim. lopullisen rauhanteon yhteydessä (eli Pariisin rauhansopimus 1947).Hävittikö Paasikivi asiakirjat? Sitä emme vielä tiedä, mutta asiamiehen tekemistä ja marsalkan tarkastamista jäljennöksistä ja kopioista olemme sitkeän työn tuloksena voineet rekonstruoida tapahtumat kirjatrilogiassa: Vilho Tahvanainen: "Erikoistehtävä”, tämä on uusiopainos vuoden 1971 kirjasta; Erkki Hautamäki "Suomi myrskyn silmässä" I – osa, 2oo5; II - osa valmistuu 2oo8 lopussa; ruotsalainen painos, "Finland i stormens öga", I - osa 2004, Kustannus MCK.

Suomi myrskyn silmässä, Eerkki Hautamäen sotahistorian tutkimus Mannerheimin salaisista asiakirjoista


Suomi myrskyn silmässä 2. osa, Erkki Hautamäki,
Suomen sotahistoriaa Mannerheimin S-32 salaisista kansioista jatkosodan ajalta.

Historiantutkija, opetusneuvos Erkki Hautamäen kirja on yhteenveto viimeaikoina paljon keskustelua aiheuttaneesta Talvisotamme 1939-1940 koskevista poliittisista taustatekijöistä. Pian 16 vuotta jatkunut tutkimus on perustunut Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin salaisen asiakirjakansion (Kansio S-32) kopioihin ja marsalkan henkilökohtaisiin lausuntoihin, sekä laajaan koti- ja ulkomaiseen lähdeaineistoon.
Akateemiset historian tutkijamme ovat viime vuosina käyneet väsymättä kiistaa talvisotamme poliittisesta taustasta ja ennen kaikkea sodan 13.3.1940 päättäneen Moskovan rauhan synnystä ja merkityksestä.
Tutkijamme ovat päätyneet kuitenkin yhä uudelleen kuin muurin eteen, josta ei aukene ovea Talvisodan "mysteeriin" enempää sen puhkeamisen kansainvälis-poliittiseen taustaan kuin varsin yllättävään päättymiseen.
Prof. Olli Vehviläinen lausui samasta asiasta mielestäni osuvasti (Suomen tie Jatkosotaan luentosarja/Porthania 14.11.2000) "kaikkiin kysymyksiin ei ole vastausta, sillä kaikkia lähteitä ei vielä ole käytettävissä." (Karjala/16.11.2000)

TESTAMENTTI KANSALLENI, Pehr Evind Svinhufvudin uusiopainos vuodelta 1944


OVH, suoramyyntihinta 7,90 €, toimituskuluineen

Testamentti kansalleni , Pehr Evind Svinhufvud, (Sidottu) uusiopainos vuodelta 1944.
(ISBN 9529969104)

Alkuperäisen kirjan myynti ja levitys kiellettiin heti alkuunsa ja tuhottiin…

Ote kirjasta: ”Kansan johtajat, jotka etukäteen tekevät laskelmia omaksi hyväkseen kansansa tuhoutumisen varalta, ja antavat näiden laskelmien vaikuttaa päätöksiinsä valtion asioita ratkaistaessa ja tekevät siinä mielessä palveluksia, menettelevät isänmaataan kohtaan edesvastuuttomasti. Sillä kansaa ei voi paeta. Se jää tuhon omaksi../.. Terve kansallinen vaisto sanoo näin: En voi paeta, koska koko kansa ei voi sitä tehdä. Viipurin läänin asukkaat saattoivat siirtyä Suomeen, mutta me emme voi vaeltaa Ruotsiin.” ../..

Ukko-Pekan testamenttia olisi syytä suositella nykyisille politiikan päättäjille.
Tokko heilläkään on kuitenkaan voimia paljon syventyä tällaisiin asioihin nykyaikaisessa mediamyllyssä. Tähän ajan puutteeseen viittaa Svinhufvudkin sivulla 50, että ”suunnattoman työtaakan rasittamat suurliikemiehet eivät ennätä ajatella asiaa huomispäivää pitemmälle eivätkä katsoa, minkälaisiin poliittisiin vekseleihin pistävät nimensä”.
Nykyäänhän ministerit tekevät ulkomaanmatkoja liikemiesten eturintamassa.